Vuoden 2023 vuoden tarpeettomimmaksi asiaksi eli turhakkeeksi on valittu suomalaisten maakuntalentojen tukeminen valtion ja kaupunkien varoin. Valinnan on tehnyt lukijoiden ehdotusten pohjalta Suomen Luonto -aikakauslehti, jota kustantaa Suomen luonnosuojeluliitto. Aikaisempien vuosien turhakkeita ovat olleet esimerkiksi terassilämmitin, kertakäyttögrilli ja hajustettu roskapussi.
Yleensä turhakkeeksi valikoitunut asia tai esine on ollut jotakin, jota ilman kuluttaja pärjää mainiosti. Nyt turhakkeeksi valintaa on perusteltu lentämisen aiheuttamilla ilmastopäästöillä sekä päätöskriteereillä, joilla lentojen rahoittamista perustellaan. Tällä kertaa kuitenkin ollaan sellaisen asian äärellä, joka on huomattavasti monimutkaisempi.
Pandemia teki pahaa jälkeä lähes kaikkeen liiketoimintaan, mutta lentoliikenteen se romahdutti. Pandemian jälkeen lentoliikenne on palautunut globaalisti pandemiaa edeltäviin lukemiin, mutta Suomessa Ukrainan sota on aiheuttanut kansainvälisen lentoliikenteen supistumisen sekä ongelmia eri teollisuuden aloille esimerkiksi inflaation muodossa. Vaikutukset Suomen sisäisen lentoliikenteen kannattavuuteen ovat merkittävät.
Kaikissa liikennemuodoissa kannattavan liiketoiminnan luominen vilkkaasti liikennöityjen runkolinjojen ulkopuolella on vähintääkin haasteellista. Suomen sisäisen lentoliikenteen osalta se tarkoittaa, että ainoat ainakin jotenkin kannattavat lentoreitit on mahdollista saada aikaiseksi Helsingin ja suurimpien muiden kaupunkin välillä. Lisäksi talviajan lennot Lapin kohteisiin ovat tällaisia. Pienemmille paikkakunnille, kuten Savonlinnaan tai Poriin, ei kerta kaikkiaan ole riittävästi kysyntää kaupallisille lennoille. Myöskään lentaseman pitäminen ei ole kannattavaa.
Tämä ei poissulje sitä, etteikö kysyntää ja tarvetta olisi ylipäänsä. Suomi on suuri maa, se on asutettu laajalti ja Suomessa on yrityksiä ja teollisuutta myös suurimpien kaupunkien ulkopuolella. Nämä tarvitsevat hyviä kulkuyhteyksiä, mutta kaikkialle ei ole hyviä juna- tai muita yhteyksiä. Erityisesti vientiteollisuudelle kulkuyhteyksien merkitys on suuri. Elinvoimaisella liiketoiminnalla on lisäksi suuri työllisyysvaikutus. Tässä kohtaa lentoliikenteellä saattaa olla iso sosio-ekonominen vaikutus.
Jos lentoliikenne jollekin kentälle lakkaa, lentokentän pitäjä voi sulkea kentän. Finavia on sulkenut kenttiä noin kahden vuoden hiljaiselon jälkeen. Tulevaisuudessa voidaan kuitenkin olettaa olevan kaupallisen käyttöön soveltuvia sähköisiä lentokoneita, jolloin sekä lentojen kannattavuus sekä ympäristövaikutukset muuttuvat. Tällöin olisi hyvä, että nykyinen maakuntalentokenttäverkosto olisi mahdollisimman kattava. Lentoja olisi siis hyvä olla tälläkin hetkellä.
Maakuntalentoreittien tukeminen on poliittinen päätös. Tässä kohtaa merkitys on muuta kuin jonkin lentoreitin kannattavuus. On muistettava, että poliittinen päätös perustuu alueiden hyvinvointiin ja elinvoimakykyyn. Ei mikään taho halua rahoittaa toimintaa, jos sillä ei ole mitään merkitystä. Kukaan ei halua myöskään rahoittaa ehdoin tahdoin ilmastonmuutoksen edistämistä. Vastuullisuus on aina kombinaatio ympäristöllisistä, sosiaalisista ja taloudellisista aspekteista. Yhden asian korostaminen muiden kustannuksella antaa vääristyneen kuvan tilanteesta.
Tuettujen lentojen täyttöaste on ollut pieni, mutta voidaan pohtia, voisiko reiteillä käyttää pienempiä ja energiatehokkaampia lentokoneita. Voidaan myös pohtia, olisiko kilpailutuksen määrittelyissä kehittämisen varaa. Lisäksi, toivottavasti jo lähitulevaisuudessa voidaan nähdä sähköisiin lentokoneisiin perustuvaa kaupallista maakuntalentämistä laajalti avoinna oleville maakuntalentokentille. Näin ollen, ennen kuin maakuntalentämisen tukeminen leimataan turhakkeeksi, olisi hyvä analysoida tilanne perusteellisesti, pohtia kehitystoimenpiteitä ja katsoa myös tulevaisuuteen. Suomi tarvitsee ilmastotoimia, mutta se tarvitsee myös elinvoimaa.